NIMIRYTMIT
Opetellaan ryhmäläisten nimiä piirissä. Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja taputtaa keksimänsä rytmin, jonka muut toistavat. Jokaisen nimen ja sitä seuraavan rytmin aikana ehditään laskea neljään. Käydään kaikkien nimet läpi ja tämän jälkeen mennään kierrosta ympäri nopeammalla vauhdilla.
NIMI JA LIIKE - NIMI JA ÄÄNI
Ollaan ringissä ja opetellaan ryhmäläisten nimiä. Jokainen sanoo oman nimensä ja liittää nimeensä liikkeen sekä äänen, jotka muut toistavat. Käydään kaikkien nimet läpi ja tämän jälkeen mennään rinkiä läpi nopeammin ja nopeammin.
HYMINÄ JA HILJAISUUS
Osallistujat menevät eri puolille tilaa ja laittavat silmät kiinni. Opettaja käy koskettamassa yhtä osallistujaa olkapäähän, jolloin hänestä tulee hiljainen osallistuja. Opettajan merkistä lähdetään liikkumaan tilassa ja kaikki hymisevät liikkuessaan, ainoastaan opettajan merkkaama oppilas on hiljaa. Kun toinen oppilas kohtaa ja huomaa hiljaa olevan oppilaan, hänkin muuttuu hiljaiseksi. Vähitellen hyminä muuttuu hiljaisuudeksi, kun yhä useampi oppilas hiljenee.
Laulaville oppilaille (esim. kuoro) voi antaa äänen, jota he hyräilevät liikkuessaan. Moniäänisyyttä voidaan harjoitella, kun ope antaa alkuääniksi esim. duurikolmisoinnun ääniä (do-mi-so).
IHMETUOLI - soittimet
Oppilas istahtaa ihmetuoliin ja valitsee mielessään jonkin soittimen (esim.musaluokan
soittimista tai valkokankaalle heijastetuista soittimien kuvista). Oppilas esittää valitsemansa
soittimen soittamista. Muut arvaavat, mistä soittimesta on kyse.
LAIVA ON LASTATTU
Valitaan aihe (esim. soittimet, eläinlaulut jne). Luetellaan yksi oppilas kerrallaan aiheeseen
sopivia sanoja. Aloitetaan sanomalla:
- Laiva on lastattu...
ARVAA KUKA?
Yksi oppilas menee luokan eteen tai keskelle ja alkaa esittää jotain kaikkien tuntemaa
laulajaa, räppärit, bändiä ym. Muut yrittävät arvata, kuka henkilö tai bändi on. Luokan
taululle voidaan kirjoittaa tai heijastaa kuva esim. muutamasta tunnetusta laulajasta ym,
joista esitettävä julkkis tulee valita.
SUOHONLAULU
Opettaja haastaa oppilaat suohonlauluun. Sovitaan yhdessä kaikille mahdollisimman tuttu
laulu. Harjoitellaan laulusta tutuin kohta esim. kertsi. Oppilaista kaksi tulee tuomareiksi,
jotka istuvat selin toisiinsa nähden opettajan ja oppilaiden välissä. Yhteislaulu alkaa ja
tuomarit kuuntelevat laulusuorituksia tarkoilla korvilla, joista toinen osoittaa opea ja toinen
oppilaita. Kun laulu loppuu, tuomarit osoittavat kädellään siihen suuntaan, josta “paras”
laulu kuului. Jos laulaminen oli tuomarin mielestä tasavahvaa, osoittaa hän molempia
joukkueita. Kyse ei siis tietenkään ole huuto- tai voimakkuuskilpailusta vaan laulamisesta,
jossa on tunnistettava melodia ja sanat. Se joukkue, joka saa aikaisemmin kolme pistettä,
voittaa ja toinen joukkue on laulettu suohon.
RYTMISALAATTI (beatbox)
Harjoitellaan oppilaiden kanssa tahdin mittaisia rytmejä. Ope jakaa jokaiselle oppilaalle
yhden rytmeistä paperilapulle kirjoitettuna. Samanlaiset rytmit on kirjoitettu samanväriselle
paperille. Oppilaat ovat luokassa parin kanssa vierekkäin, yhdessä parissa pitää aina olla kaksi
eriväristä lappua.
Rytmit ovat seuraavat:
1) taa, tauko, ti-ti, tauko (keltainen), rytmisana äänne "p"
2) tauko, taa, tauko, taa (vihreä), rytmisana äänne "t"
3) ti-ti, ti-ti, ti-ti, ti-ti (punainen), rytmisana äänne "ts"
4) taa, ti-ti, taa, taa (sininen), rytmisana äänne "k"
Kun ope sanoo: "keltaiset" ja "punaiset", kaikki keltaisen lapun oppilaat vaihtavat paikkojaan
toistaen samalla lappunsa rytmiä. HUOM! Vierekkäin tulee päätyä aina kaksi eri väristä rytmiä.
Jos ope sanoo: "beatbox", kaikkioppilaat vaihtavat paikkaa. Oppilaat aloittavat oman rytminsä parin kanssa open lähtölaskennan jälkeen
yhdenaikaisesti, ope voi toimia tarvittaessa metronomina tai säestää. Samalla kun parit
toistavat rytmejään, luokan täyttää oppilaiden yhdessä ilmoille beatboxaama rytmimaisema.
KUN ON OIKEIN PIENI - peukaloiset
Harjoitellaan musiikintunnilla Hannele Huovin runoon Soili Perkiön säveltämää laulua
"Kun on oikein pieni". Laulu esitetään peukaloiskuorona, jolloin jokainen laulaja saa
piirtää kasvot peukalolleen, joka liikkuu kauniisti, kauniin yhteislaulun mukana.
"Kun on oikein pieni, voi lentää linnun untuvalla..."
Keksitään ja kokeillaan erilaisia asoita, joita voi tehdä, kun on oikein pieni
(esim. liihotellaan untuvalla, heilutaan heinän varressa, istutaan lumihiutaleella ja
lennetään tuulen mukana). Kun ope kiihdyttää soiton tempoa, voi peukloiset tanssia
vauhdikasta peukaloispolkkaa.
JÄTTILÄISET - Kun on oikein suuri
Kun kerran on leikitty peukaloisia, tuntui luontevalta kokeilla myös, miltä
tuntuisi olla valtavan suuri. Ennen kuin annetaan oppilaiden venyä jättiläisiksi, ope ohjeistaa,
että jokaisen jättiläisen jalkojen tulisi koskettaa koko leikin ajan luokan lattiaa.
On melkoisen tavallista, että oppilas heittäytyessään leikin vietäväksi, saa jossain vaiheessa
idean nousta tuolilleen tai pulpetilleen seisomaan. Ja varsinkin tässä tapauksessa, kun
oli tarkoitus kasvaa todella suureksi. Keksitään ja ideoidaan yhdessä sanat "Kun on oikein suuri"
-lauluun. Hoilotetaan yhdessä ja möreästi maailman suurimmassa jättiläiskuorossa esim.
"Kun on oikein suuri, voi haukata pilvenhattaroita.
Kun on oikein suuri, voi kuuhun asti tehdä loikan."
MIKÄ JOULULAULU?
Valitaan kaikille tuttuja joululauluja. Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös soittolistaa, joka
löytyy osoitteesta: http://musatunneille.blogspot.fi/2014/11/joululauluja.html Oppilaat
valitsevat pienryhmissä jonkin joululauluista ja tutustuvat laulun sanoitukseen. Laulun
sanoista valitaan yksi tai kaksi lausetta (esim. ”porsaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki...).
Lauseen perusteella harjoitellaan pieni pantomiimiesitys. Esitetään pantomiimit muille ja
katsojat yrittävät arvata, mistä joululaulusta on kyse. Jos arvaaminen on liian vaikeaa,
voidaan esitetystä lauseesta paljastaa tarvittava määrä sanoja. Lauletaan lopuksi esitetty
laulu.
KAIKU
Saatko kaiun laulamaan? Oppilas yrittää keksiä laulun, jonka uskoo mahdollisimman monen
luokkakaverin osaavan laulaa. Oppilas alkaa laulamaan (esim. kertsiä) ja kaikki ne oppilaat
liittyvät lauluun, jotka osaavat kyseisen laulun. Lasketaan lopuksi, kuinka monta oppilasta
lauluryhmässä oli.
LAULUHAASTE
Muodostetaan vähintään kaksi joukkuetta. Keksitään lauluille aihe (esim. eläimet). Ryhmät
alkavat vuoronperään laulamaan lauluja, joissa esiintyy keksittyyn aiheeseen liittyvä sana
(esim. Jänis istuu maassa, Ihahaa, Kettu juoksi yli järven, Elefanttimarssi). Seuraavan laulun
keksimiseen ja aloittamiseen on sovittu aika (esim. 15sek). Mikäli laulu ei starttaa sovitussa
ajassa, vuoro siirtyy seuraavalle. Yksi ryhmäläinen voi aloittaa laulun, mutta ryhmästä pitää
vähintään kahden oppilaan osallistua lauluun. Ryhmä saa extrapisteen, jos kaikki osallistuvat
lauluun. Myös esityksen tyylillä (esim. koreografialla) voi kerätä bonuspisteitä. Ryhmä, joka
keksii viimeisen laulun, saa kaksi lisäpistettä. Ope laskee pisteet ja seuraa aikaa.
LAULA PERÄSSÄ
Lauletaan jotain tuttua laulunpätkää kaikulauluna. Aluksi ope laulaa ja oppilaat laulavat
saman kaikuna. Vaihdetaan laulun tyyliä ja tyylilajeja (esim. balladi, tango, rock, rap,
sopraano, basso) tai (hitaasti, nopesti, voimistuen, hiljentyen) tai (rohkeasti, pelokkaasti,
väsyneesti, ylipirteästi, vihaisesti, rakastuneesti).
RÄP-BATTLE
Keksitään aluksi räppisanoja, jotka "rimmaa". Kirjoitetaan sanat taululle. Keksi ja räppää
lause, joka päättyy räppisanaan. Kuka keksii viimeisen räpin?
LINTUKARAOKE
ÄÄNIMAISEMAT
Millaisia ääniä kuulet metsässä? Entä kaupungissa tai meren rannalla? Suljetaan silmät ja
tehdään aluksi ääniä, jotka voisivat kuulua metsässä. Muutetaan äänimaisema vähitellen
jännittävämmäksi, öisen, hieman pelottavan metsän ääniksi. Kokeillaan samaa kaupungin
äänillä sekä merenrannan äänillä. Keskustellaan lopuksi, mitä kuultiin ja miltä tuntui.
ÄÄNI - PATSAS
Keksitään ja harjoitellaan tai etsitään YouTubesta erilaisia ääniä. Osa oppilaista tulee luokan
eteen ja kuuntele jonkun äänistä (esim. linnunlaulua, kellon tikitys, kilpa-auto...). Oppilas j
ähmettyy patsaaksi kuulemansa äänen perusteella. Verrataan patsasta ja ääntä sekä
keskustellaan yhdessä muiden kanssa.
LAULU & RÄP -HIPPA
Sovitaan pelialue ja valitaan hippa. Leikissä saa liikkua kävellen ja hippa ottaa kiinni
koskettaen esim. selkään tai olkapäähän. Kiinnijäänyt oppilas jähmettyy paikoilleen ja
miettii mielessään jotain laulua tai räppiä. Kun pelastaja eli vapaana oleva leikkijä pysähtyy
jähmettyneen oppilaan eteen, alkaa jähmetetty laulamaan tai räppäämään biisiä. Kun
pelastaja liittyy lauluun / räppiin, jähmetetty vapautuu takaisin leikkiin. Voidaan tehdä
myös niin, että pelastaja päättää laulun / räpin ja jähmetetty vapautuu, kun liittyy esitykseen.
Hippa ei saa koskettaa laulavia / räppääviä oppilaita kesken pelastusesityksen.
TANSSIHIPPA
Leikki etenee kuten laulu ja räp -hipassa. Pelastaminen / pelastautuminen tapahtuu tanssimalla.
LAVATANSSIT
Valitaan muutama luokan suosikkibiisi. Ope etsii biisit YouTube:sta. Sovitaan, mikä biiseistä on ”jähmy” ja mikä on ”peili”. Kun musiikki alkaa soida, oppilaat lähtevät liikkeelle paikoiltaan open ohjeiden mukaan (esim. kävellen, hiipien, pomppien, tanssien…). Kun musa loppuu, istahdetaan lähimmälle tyhjälle tuolille. Jos soiva biisi on ”jähmy”, kaikki jähmettyvät paikoilleen. Jos taas soimaan lähtee ”peili”, valitaan läheltä pari ja matkitaan toisen liikkeitä.
OHITANSSI
Jaetaan osallistujat kahteen ryhmään. Valitaan henkilöt ja heille tunnetilat. Molemmat
ryhmät keksivät 3 liikettä / asentoa, jotka kuvastavat henkilöiden tunnetilaa. Liikkeet
yhdistetään tanssiksi / liikesarjaksi hitaasti liikkuen: askel, liike 1, askel, liike 2, askel, liike 3,
askel, liike 1 jne. Ryhmät lähtevät liikkeelle luokan reunoista ja liikkuvat toisiaan kohti.
Ohitanssissa kaksi tunnetta ohittavat toisensa musiikin tahdissa.
TEHDÄÄN BÄNDI
Oppilas päättää omassa mielessään, mitä soitinta aikoo esittää. Opettajan merkistä oppilaat
lähtevät liikkumaan luokassa esittäen samalla valitsemaansa soitinta. Etukäteen voidaan sopia
tehdäänkö esittäminen äänellä vai äänettömästi pantomiimina. Oppilaat pyrkivät löytämään
muut samat soittimet eli hakeutumaan ryhmään, jossa on esim. vain rumpuja. Leikki muuttuu
hieman vaikeammaksi, jos samaan ryhmään ei saa liittyä kuin yksi kutakin soitinta. Lopulta näin
syntyneet bändit voivat esittää muille musaesityksen ilman varsinaisia soittimia esim.
ilmakitaroilla ja mielikuvitusrummuilla.
PONILEIKKI
Oppilaat seisovat piirissä ja piirin keskellä laukkaa (liikkuu) yksi oppilaista. Kaikki oppilaat
laulavat:
"Tuolta ne saapuvat poneillansa, pienillä lihapulla poneillansa. Tuolta ne saapuvat poneillansa,
suoraan meitä kohti.”
Piirin keskellä laukkaava oppilas pysähtyy jonkun luokkakaverinsa kohdalle, jonka kanssa he
pomppivat aluksi kasvokkain, vierekkäin ja seläkkäin.
Kaikki oppilaat laulavat:
”Vatsa, vatsa, vatsaa vasten,
kylki, kylki, kylkeä vasten,
peppu, peppu, peppua vasten,
sitten he tekevät näin:
Hei!"
Kun laulussa päästään huudahdukseen: Hei! oppilaspari läpsäyttää kätensä vastakkain.
Laulu lähtee alusta ja yhdessä hypelleet oppilaat lähtevät liikkumaan piirissä eli "ponien" määrä
tuplaantuu joka kierroksella. Leikkiä voi leikkiä myös muilla eläimillä esim. possuilla, apinoilla,
kissoilla... Käsien yhteen läpsäisyn sijaan voi myös halata., kätellä jne... HUOM! Ensimmäisellä
laulurivillä sanan lihapulla sijaan on kuultu laulettavat myös lihavilla tai usein myös ihanilla.
SOOMAKAROONE
1. mennään piiriin ja laitetaan kädet eteen
2. joku aloittaa läpsäisemällä viereisen oppilaan käteen
3. "viereinen" läpsäisee toiseen käteensä ja sen jälkeen viereisen oppilaan käteen
4. samaan aikaan lauletaan:
"Soomakaroone, tiienmarosse,
tiien, tiien, put, put, put"
ja sanoilla "put, put, put" läpsäistään 3 kertaa
5. Laulu jatkuu näin (englanniksi laskien):
"tiien, tiien, put, put, put,
1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10"
6. se kehen osuu "ten" menettää sen käden, johon läpsäisy osuu
7. jos osuu molempiin käsiin, häviää
8. jos käteesi on osumassa läpsäys numerolla "ten", voit yrittää väistää ja laittaa kätesi selän
taakse
LUETAAN NUOTTEJA
Opettaja kertoo oppilaille, että tällä tunnilla harjoitellaan nuottien lukemista. Ope piirtää
taululle viivan, joka esittää sävellystä. Sävellyksessä on selkeät aloitus- ja lopetuskohdat,
loivia kaarteita, tiukkoja mutkia, pisteviivaa, teräviä kulmia, ”syheröitä” sekä silmukoita.
Viiva kulkee korkealla ja matalalla ja välillä se on ohut ja välillä paksu. Sävellykseen voidaan
sisällyttää myös oppilaiden aiemmin oppimis nuotteja ja taukoja. Opettaja kuljettaa kynää
”sävellysviivaa” pitkin ja oppilaat tuottavat sävellyksen eri kohtiin sopivia ääniä. Vaihdellaan
sävellyksen esitysnopeutta ja kokoonpanoja (soolo, duetto, kvartetti, koko ryhmä).
OMAT SÄVELLYKSET
Oppilaat tekevät pareittain tai pienryhmissä omat sävellykset piirtäen ne paperille.
Sävellyskuvio / -viiva esitellään muille. Säveltäjät johtavat omien sävellystensä esitykset.
Muut oppilaat tuottavat sävellyksen äänet.
KAPELLIMESTARI
Oppilaille jaetaan mielikuvitussoittimet. Orkesteri jakautuu soittimen mukaisiin ryhmiin
(esim. kitarat, rummut, pianot, viulut, huilut). Testataan aluksi soittimia äänettömästi yksi
ryhmä kerrallaan. Sitten tehdään sama juttu, mutta oppilas saa tuottaa soittimelleen äänen
suullaan. Yksi oppilaista valitaan kapellimestariksi. Hän johtaa orkesteriaan, käynnistelee ja
pysäyttää sekä koventaa ja hiljentää soitinryhmiä. Keskustellaan syntyneestä sävellyksestä.
Vaihdetaan kapellimestaria.
TAITEILIJA JA LASISEINÄ
Muodostetaan kuoro, yksi taiteilija asettuu kuoron eteen. Kuoron ja taiteilijan väliin voi
kuvitella lasiseinän. Taiteilija ottaa näkymättömällä siveltimellä näkymättömästä paletista
äänen esim. ssss. Taiteilija maalaa siveltimellä lasiseinään erilaisia kuvioita ja kuoro laulaa
ssssss… taiteilijan siveltimen mukaan. Sävelkorkeus nousee ylhäältä maalatessa ja madaltuu
siveltimen liukuessa alas lasiseinää pitkin. Taiteilija voi välillä vaihtaa äännettä
(rrr, ooo, mm jne.). Siveltimellä voi tehdä aaltoja, kiemuroita, pisteitä ym. ja kuoro seuraa
äänellään taiteilijan sivellintä. Taiteilija voi jakaa ryhmän kahtia ja ohjata toista ryhmää
toisella kädellä ja toista ryhmää toisella.
